Suomen vanhempi historia: Uusi alku – vuoden 1945 eduskuntavaalit

Maaliskuun 1945 vaalit toivat eduskuntaan J.K. Paasikiven kaipaamia uusia kasvoja. Vahvoja nimiä olivat mm. Yrjö Pessi, Hertta Kuusinen ja Yrjö Leino sekä Mauno Pekkala.

Maaliskuun 1945 eduskuntavaalit olivat äärimmäisen tärkeät. Niissä ratkaistiin puolueiden ja erityisesti vasemmiston sisäisten voimasuhteiden lisäksi kysymys siitä, oliko Suomen kansalla kykyä tehdä tiliä menneisyydestään. Neuvostoliitto ja liittoutuneet halusivat nähdä, kykeneekö Suomi muuttamaan ulkopoliittista kurssiaan.

Pääministeri Paasikivi piti eduskunnan perinpohjaista uudistamista välttämättömänä, koska vain se avaisi madollisuuden sotasyyllisyyskysymysken ratkaisemiselle ja Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kehittymiselle. Vaalien alla pitämässään radiopuheessa hän vetosi valitsijoihin, jotta eduskuntaan saataisiin ”uusia voimia, joilla ei ole menneisyyden painolastia harteillaan”.

Maaliskuun 17. ja 18. päivänä järjestetyt eduskuntavaalit sujuivat laillisin muodoin ja rauhallisesti. Äänestyspaikoilla kävi noin 1,7 miljoonaa suomalaista, ja äänestysprosentti nousi korkeammaksi kuin milloinkaan aikaisemmin, lähes 75:een.

Vaalien poliittinen sanoma oli selvä: Suomen ksan ymmärsi maan uuden aseman asettamat vaatimukset. Eduskuntaan valittiin 92 ensikertalaista, ja uutena puolueena vaaleissa mukana ollut SKDL sai 23,5 prosenttia äänistä ja 49 paikkaa. SDP sai 50 paikkaa, joista 15 meni puoluejohdon vastaiselle oppositiolle, maalaisliitto 49, kokoomus 28, edistyspuolue 9, RKP 14 ja ruotsalainen vasemmisto yhden paikan.

Vaalien tulos oli monen mieleen. Uuden ulkopolitiikan perusta vahvistui merkittävästi, ja SKDL:n menestys oli selvä näyttö Neuvostoliitolle siitä, että Suomen poliittisessa elämässä oli tapahtunut muutos. Lännelle vaalit osoittivat Suomen poliittisen järjestelmän demokraattisuutta. Myös monet porvarilliset poliitikot olivat tyytyväisi vaalien tulokseen. He katsoivat, että vain riittävän suuri muutos poliittisiin voimasuhteisiin vähentäisi kommunistien intoa yhteiskuntajärjestelmän väkivaltaiseen kumoamiseen.

Pettynein vaaleihin oli SKP, joka joutui toteamaan, ettei sillä ollut voimia SDP:n lyömiseen. Sehän oli kuitenkin menestynyt niin hyvin, että uskoi pääsevänsä valtaan parlamentarismin kautta.

Vaalien jälkeen Suomen poliittista elämää hallitsi kolme suurta puoluetta, SDP, SKDL ja maalaisliitto, jotka pääsivät nopeasti yhteisymmärykseen harjoitettavasta sisä- ja ulkopoliitikasta. Puolueiden 13. huhtikuuta 1945 antamassa yhteisyytöjulistuksessa, ns. kolmen suuren julistuksessa, sanouduttiin irti maan ulkopolitiikkaa hallinneesta ”tuemiolliseseta suuntauksesta” ja asetuttiin Paasikiven ajaman uuden ulkopolitiikan taakse.

Päministeriksi nousi J.K.Paasikivi, joka laati hallitukselle ohjelman kolmen suuren julkilausuman pohjalta lieventäen sen jyrkimpiä tavoitteita. Huhtikuun 17. päivänä nimitettyyn hallitukseen kolme suurta saivat kukin neljä ministeriä, mutta ministeristön painpiste oli kallisunut SKDL:n suuntaan, sillä Paasikiven luottomiehet Mauno Pekkala ja Reinhold Svento tulivat hallitukseen puoluekiintiöiden ulkopuolelta.

Suomen vaalitulos ja uusi hallitus lisäsivät Neuvostoliiton tuntemaa luottamusta Suomea kohtaan, mutta ratkaisevaa käännettä maiden suhteissa merkitis vasta presidentti-ylipäällikkö Mannerehimin tammikuussa 1945 esittämä aloite Suomen ja Neuvostoliiton välisen puolutussopimuksen solmimisesta. Vaikka ehdotus ei johtanut tulokseen, se osoitti neuvostojohdolle, että nyt Suomi oli valmis täyttämään ne turvallisuuspoliittiset vaatimukset, joita Neuvostoliitto oli tavoitellut vuosien ajan.

Neuvostoliitto ilmoitti 6. elokuuta 1945 päättäneensä palauttaa diplomaattisuhteet Suomen kanssa. Ratkaisu perustui Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen ja Englannin Podssdamin konferenssissa tekemään periaatepäätökseen, jonka mukaan ne kukin harkitsevat diplomaattisuhteiden solmimista Suomen, Unkarin, Romanian ja Bulgarian kassa.

Vuoden 1945 eduskuntavaalit

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_1945

Vuoden 1945 kunnallisvaalit

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kunnallisvaalit_1945

Puoluehistoriaa

http://www.vaalit.fi/fi/index/puolueet/puoluehistoriaa.html

Eduskuntavaalien tulokset

http://www.vaalitutkimus.fi/fi/eduskuntavaalien_tulokset.html

Äänestysaktiivisuus

http://www.vaalitutkimus.fi/fi/aanestysaktiivisuus/aanestysprosentit_eduskuntavaaleissa.html

Kannatuspohjalla vai karismalla

http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-04-04_001.html