keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Sotakorvaukset

Laivat muodostivat huomattavan osan sotakorvauksista

Suomi oli välirauhansopimuksessa sitoutunut suorittamaan sotakorvauksia 300 miljoonan arvosta. Kun korvaustoimituksista alettiin neuvotella syksyllä 1944, suomalaiset pettyivät raskaasti.
Neuvostoliitto ilmoitti, että korvaukset oli maksettavva vuoden 1938 kurssin ja hintojen mukaan. Se ei myöskään hyväksynyt korvausten maksamista puutavaralla, paperilla ja selluloosalla, vaan vaati pääasiassa metalliteollisuuden tuotteita.

Sotakorvauksia koskeva perussopimus allekirjoitettiin 17. joulukuuta 1944. Sen mukaan suomalaiset joutuivat toimittamaan Neuvostoliitolle tavaroita noin 600-700 miljoonan dollarin edestä. Toimituksille asetettiin tiukat määräajat, ja myhästymissakko oli viisi prosenttia kuukaudessa koko myöhästyneen toimituksen arvosta. Neuvostoliitto käytti sotakorvauksia sekä kiristämiseen että palkitsemiseen. Se esitti tiukkkoja vaatimuksia, mutta suostui myös ehtojen lieventämiseen suotuisten tapahtumien jälkeen.

Ensimmäinen tarkistus tapahtui Paasikiven toisen hallituksen nimittämisen jälkeen marraskuussa 1944, jolloin suoritusten hinnoittelua läskettiin 10-15 prosenttia Suomen eduksi. Lokakuussa 1945, vajaa kuukausi sotasyyllisyyslain hyväksymisen jälkeen, Stalin pidensi maksuaikataulut kahdella vuodella eli kahdeksaan vuoteen.

Kolmas lievennys sotakorvausmenoihin tapahtui YYA-sopimuksen hyväksymisen jälkeen, ennen vuoden 1948 eduskuntavaaleja, jolloin Neuvostoliitto ilmoitti vähentävänsä jäljellä olevan sotakorvaussumman puoleen ja luopuvansa myöhästymissakoista.
Suomi sai sotakorvaustoimitukset käyntiin ulkomailta saatujen lainojen ja viennin nopean elpymisen ansioista. Ruotsin kanssa tehdyt sopimukset takasivat välttämättömimpien raaka-aineiden ja tarvikkeiden saannin syksyyn 1945 saakka, ja sitten tuli apuun Yhdysvallat. Läntinen suurvalta myönsi vuoden 1948 loppuun mennessä Suomelle luottoa 135 miljoonaa dollaria. Vaikka luottoja ei saanut käyttää sotakorvausten rahoittamiseen, ne auttoivat välillisesti korvausteollisuutta vahvistamaan taloudellista perusrakennetta.

Sotakorvaukset olivat myös Suomen demokratian turva. Jälleenrakentava Neuvostoliitto tarvitsi kaiken sen tavaran, minkä se Suomesta sai, joten se ei halunnut Suomen talouden tukehtuvan vallankumoukseen. Se pyrki säilyttämään Suomessa sellaiset olot, jotka takasivat mahdollisimman tehokkaan tuotannon.

Suomen sotakorvaukset

Suomen sotakorvauksilla rakennettiin Neuvostoliiton tulevaisuutta

Suomen sotakorvaukset

Kuvat aiheesta sotakorvaukset

Sotakorvaukset suomalaisista repinyt Lauri Kivinen sai "teollisuusdiktaattorin" valtuudet

Lappi - Äärettömien erämaiden ja loputtomien jänkien maa.

Miinanraivaus Lapin sodan jäkeen. ( 1.1.1946 )

Lapin sota - Yhteistyöllä eteenpäin.

Lapin jälleenrakennus sodan jälkeen. ( 4.2.1947 )

SA-Kuva-arkiston kuvia Rovaniemeltä.


Lähdeaineisto Suomi kautta aikojen ISBN 951-8933-60-X

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti