maanantai 27. huhtikuuta 2015

Ne 90 000

Tuntemattomien sotilaiden arkkuja Terenttilän lohduttomassa maisemassa.

Sotavuodet 1939-1945 merkitsivät Suomelle ankaraa iskua. Hnekilökohtainen suru koetteli lähes jokaista suomalaista perhettä, sillä kuolleita oli kaikkiaan yli 90 000.
Talvisodassa menetettiin kaatuneina ja kadonneina lähes 23 000 sotilasta. Siviiliväestön tappiot olivat noin 1200, joista suurin osa menehtyi asutuskeskusten pommituksissa. Haavoittuneita oli yli 43 000.

Jatkosodan kaatuneiden ja kadonneiden sotilaiden kokonaismäärä oli noin 66 000, joista Lapin sodan osuus oli yli 1000. Siviilejä kuoli noin 1500. Haavoittuneiden määrä oli lähes 189 000.

Sodassa kuolleiden osuus Suomen väestöstä oli hieman alle 2,5 prosenttia. Se oli ratkaisevasti vähemmän kuin toisen maailmansodan keskeisillä sotanäyttämöillä sijainneilla mailla. Neuvostoliitossa, Puolassa ja Saksassa väestötappiota olivat yli 10 prosenttia.

Suomen kokemien tappioiden suhteellinen vähyys johtui ennen kaikkea siviiliväestön pienistä tappioista, Esimerkiksi Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944 kuoli 146 ihmistä, kun liittoutuneiden suorittamissa Dresdenin pommituksissa vuotta myöhemmin kuoli noin 100 000 – 135 000 ihmistä.

Siviiliväestön säästyminen johtui pääosin siitä, että varsinaisten sotatoimien painopiste oli rajaseuduilla ja jatkosodan aikana suurimmaksi osaksi valtakunnan rajojen ulkopuolella. Helsinki oli Moskovan ja Lontoon ohella ainoa Euroopan sotaan osallistuneen maan pääkaupunki, johon vihollisen joukoet eivät marssineet.

Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet

Tietokannat ja hakemistot arkistolaitoksen aineistoista

JR50 sankarivainajat


Sotiemme sankarit

Kaatuneiden sotilaiden määrä

Talvisodan ja jatkosodan kielletty historia ( 18 osaa)



Lähdeaineisto Suomi kautta aikojen ISBN 951-8933-60-X


Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)