Suomi neuvottelee Saksan kanssa

Suomen sotilasjohdon suunnitellessä sotamateriaalien ostotoimiaan Saksasta siellä puolestaan toimivat Ribbentrop, Göring ja viimeksimainitun luottomies toimivat evl. J. Veltjens aktiivisesti. Suomen Berliinin lähettilä sai mm. Ribbentropilta tiedon, että Saksa vapauttaisi kaikki talvisodan aikana takavarikoimansa, suomalaisten lännestä ostamat aselähetykset, jotka saksalaiset olivat löytäneet varastoituina mm. Norjan satamissa. Muun materiaalin tooimittamisesta Saksa oli valmis lähettämään oman neuvottelijansa Suomeen. Suomen johdon pyrkimys pitää puolustusvoimiensa varustamiseen tähtäävät aseostonsa mahdollisimman salaisina, ettei Neuvostoliitto turhaan provosoituisi, eivät täysin onnistuneet.

Heinäkuun 16. päivänä marsalkan Ruotsissa toimiva asiamies saapuu ja ilmoittaa, että hänellä on mukanaa vieraita Saksasta ja että nämä ovat jo Helsingissä ja haluavat tavata marsalkka Mannerheimin, pääministeri Rytin ja kenraali Heinnrichsin.

Kutsumatta saapuneet vieraat olivat Saksan ulkoministeri von Ribbentrop ja evl. Joseph Vetjens. Presidentti Kallio ei ota vieraita vastaan, sen sijaan Mannerheim ja Ryti keskustellevat Ribbentropin kanssa Kallion suostumuksella.

Ribbentrop ilmoittaa käyntinsä tarkoitukseksi kaksi asiaa:

• Ensiksi informoida Mannerheimiä ja Rytiä Saksan suunnitelmista
• Toiseksi saataa evl. Vetjens yhteyteen kenraali Heinrichsin kassa keskustelua varten asetoimituksista Suomen armeijalle.

Rytin ilmoitettua, etteivät asehankintoja koskevat laskelmat ole vielä valmiina ja niihin Suomi palaa myöhemmin, ehdottaa Ribbentrop, että Veltjens ja marsalkan asiamies siirtyisivät toiseen huoneeseen hänen keskustellessaan Mannerehimin ja Rytin kanssa. Näin tapahtui.

Selvityksensä aluksi Ribbentrop ojentaa Rytille saksalaisten 9. helmikuuta 1940 kaappaamat, Stalinin ja Churchillin salaiseen 15.10.1939 solmittuun sotatoimisopimukseen liittyvät, Skandinaviaa koskevat asiapaperit. Pääministeri Ryti hämmästyy asiakirjoihin tutustuttuaan ja pyytää niistä kopioita itselleen. Ribbebtrop ilmoittaa tällöin, että marsalkka Mannerheimille on toimitettu kopiot asiakirjoista jo 7.2.1940 ja pyydetty Suomea lähettämään edustajansa Saksaan tutustumaan koko asiankirjaan. Koska ketään ei lähtetty Saksaan, on johtaja Hitler katsonut tarpeelliseksi saattaa nämä asiat Suomen johdon tietoon nyt mahdollisimman pian. Rytin ja Mannerheimin välille syntyy nyt kireäsävyinen sananvaihto, jonka yhteydessä Mannerheim huomauttaa aikanaan saaneensa ”pyytämätöntä” postia Saksasta ja vastaavansa siitä. Suomen asemaa ne eivät ainakaan ole tehneet vaikeammaksi ja hän on valmis myöhemmin tekemään sekä presidentille että pääministerille selkoa asioista.

Yli kaksi tuntia kestäneen keskustelun päätteeksi pääministeri Ryti toteaa ulkoministeri Ribbentropille:

• Suomi ei ainakaan toistaiseksi voi ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin Neuvostoliittoa vastaan, ei yksinään eiksä salaistenkaan mukana.
• Jos Neuvostoliitto aikoo ryhtyä miehittämään maatamme, niin Suomi ottaa tarjotun avun vastaan mistä tahansa puolustautuakseen, kuitenkin ilman mitään sitoutumuksia ja vastapalveluksia
• Suomalaiset ovat kiitollisia Saksalle sen asehankintoihin ottaman kannan vuoksi. Marsalkan johtaman yleisesikunan laskettua tarpeemme tulemme ottamaan asiassa yhteyden.
• Keskustelussa käsitellyt asiat saatetaan presidentti Kallion tietoon ja annetaan hänen ratkaistavakseen lopullisesti.

Keskustelu on päättynyt. Seuraavana päivänä (17.7.1940) iltapäivällä ovat marsalkka Mannerheim ja pääministeri Ryti presidentti Kallion luona. Marsalkka lukee Kalliolle Saksasta talvisodan aikana saamansa postin ja myös tiedustelukirjeensä Hitlerille 2.3.1940.

Presidentti Kallio on tavattoman järkyttynyt kuulemastaan. Syvästi kristittynä, totuutta ja rehellisyyttä kunnioittavana hänen on äärettömän vaikea ymmärtää englantilaisten ja ranskalaisten pyrkimystä saattaa koko syytän Pohjola taistelutantereeksi vain voidakseen kukistaa Saksa ja samalla syöstä koko Eurooppa sodan kurimukseen.

Kysymyshan ei lopulta ollut lainkaan Leningradin ja Muurmanskn turvallisuudesta, kuten Molotov perusteli Neuvostoliiton vaatimuksia syksyllä 1939, vaan Suomen oli käytävä verinen talvisota salaisen Stalin/Churchill-sopimuksen ensimmäisenä syyttömänä uhrina estääksen koko maansa ja pohjoisen osan Ruotsia joutumasta puna-armeijan miehittämäksi. Ainoastaan marsalkka Mannerhein tuli yllättäen tietoiseksi 10.2.1940 ( evl. Veltjens) tästä suuren mittakaavan petoksesta, johon liittyi Englannin ja Ranskan johdon Suomelle lupaama sotilaallinen apu.

Lähdeaineisto Erkki Hautamäki Suomi myrskyn silmässä ISBN 952-91-8985-0