perjantai 12. syyskuuta 2014

Suomi kestää


Presidentti Kyösti Kallio kuolee Helesingin rautatieasemalla

Suomi hämmästyttää koko maailmaa torjumalla Neuvostoliiton hyökkäyksen. Nöyryytyksen kokenut suurvalta kokoaa voimansa uuteen iskuun, joka pakottaa Suomen suostumaan Moskovan välirauhaan.

Luottamus omien aseiden voimaan sai Stalinin uskomaan, että Suomi olisi valloitettavissa rajoitetuin voimavaroin. Siksi Suomen vastaiselle rajalle keskitetään alukis vain 22 divisioonaa, puoli tusinaa panssari- ym. prikaatia ja lähes 500 000 miestä. Silti ylivoima oli melkoinen, sillä Suomella on asettaa vastaan vain 9 divisionaa, muutamia prikaateja ja erillisiä pataljoonia eli yhteensä 300 000 miestä. Suomalaisilla on kuitenkin yksi valtti, jota hyökkääjällä ei ole; taistelutahto, joka saa niin rintamamiehet kuin kotirintamankin työskentelemään yksissä tuumin. Vuoden 1939 loppuun mennessä neuvostojoukot pysäytetään, ja Neuvostoliitto joutuu valmistautumaan uuteen hyökkäykseen. Nyt Stalin ei jätä mitään sattuman varaan. Suomen rintamalle kootaan yli miljoona miestä suunnaton määrä sotamateriaalia. Suurhyökkäys alkaa 1. helmikuuta armottomalla tykistötulella ja ilmavoimien tukemilla panssarivaunujen ja jalkaväen hyökkäyksillä, jotka toistuvat mieheistömenetyksistä piittaamatta. 13. helmikuuta suomalaisten Mannerheim-linja pettää kapealla lohkolla Summan alueella, jonne hyökkääjä on koonnut massiivisen teräsnyrkin m. 160 000 miestä ja satoja panssarivaunuja. Läpimurron jälkeen suomalaisten tilanne huononee nopeasti Kannaksella, mutta vielä maaliskuun puolivälissä puolustus pitäää Viipurissa, Talissa ja Vuosalmella.

Suomalaisten sotilaiden saavuttamat torjuntavoitot saavat Stalinin luopumaan koko Suomen valloittamisesta. Nyt poliitikot saattavat aloittaa oman talvisotansa. 12. helmikuuta tietoon tulleet rauhanehdot osoittivat suomalaisille, että suurvallan kunnia ei kestä häviämistä sekä rintamalla että neuvottelupöydässä. Ehdot koetaan niin tiukoiksi, että sotaa päätetään jatkaa. Rintamatilanteen jatkuvan heikkeneminen ja Neuvostoliiton vaatimusten koveneminen pakottavat lopulta suomalaiset suostumaan sanelurauhaan. Moskovassa aamuyöllä 13. maaliskuuta solmittava sopimus on ankara pettymys suomalaisille, sillä suuret torjuntavoitot olivat saaneet monet tuudittautumaan uskoon, että sodasta olisi mahdollisuus selviytyä ilman suuria alueluotuvutuksia. Suomen liput lasketaan monin paikoin puolitankoon.

Talvisota on yksi ensimmäisistä mediasodista. Kun suursodan muilla rintamilla on hiljaista, maailman tiedotusvälineissä seurataan tiiviisti suomalaisten kamppailua. Myötätunnosta huolimatta Suomi saa kuitenkin rintamilla tulla toimeen pääasiassa omin voimin, Ruotsista sentää saapuu 8000 vapaaehtoista. Englanti ja Ranska esittävät useitakin avustussuunnitelmia, mutta niiden yhteisesä piirteenä on tyypillinen survaltakeskeisyys; suunnitelmat eivät tähtää niinkään Suomen aseman helpottamiseen kuin länsivaltojen omien etujen turvaamiseen, ennen kaikkea Pohjois-Ruotsin malmikenttien haltuunottoon. Länsivaltojen taroman avun painottuneisuutta osoittaa se, että vimeisimmän interventiosuunnitelman mukaan Suomeen olisi saapunut huhtikuun alkupuolella 6 000 liittoutuneiden sotilasta. Liittoutuneiden tarjoama apu lisää kuitenkin Stalinin paineita solmia rauha Suomen kanssa.

Kyösti Kallio ilmoittaa 27. marraskuuta eroavansa presidentin tehtävästä sairauden vuoksi. Vuoden 1937 valitsijamiehet valitsevat 19. joulukuuta uudeksi presidentiksi Risto Rytin. Vain kuusi tuntia myöhemmin vanha presidentti Kallio kuolee Helsingin rautatieasemalla.

Kyösti Kallio


Kyösti Kallion traaginen kuolema

Kyösti Kallio kuolee – Risto Ryti tasavallan presidentiksi

Kyösti Kallio
http://www.hs.fi/muistot/a1364353054993

Kyösti Kallio
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?%7Bhnro%7D=910662&%7Bkieli%7D=su&%7Bhaku%7D=kaikki

Kyösti Kallio
https://www.youtube.com/watch?v=wbg1CE29ry0

Suomen Tie Jatkosotaan 1940-1941
https://www.youtube.com/watch?v=Nf7a7SLkuJo


Lähdeaineisto Kronikka 1900-1999 ISBN 951-35-6529-7

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti