perjantai 6. joulukuuta 2013

Urheilun suurvalta



Claes Thunberg

Suomi kohoaa 1920-luvulla urheilun suurvallaksi. Kultamitalien määrällä laskettuna Suomi on vuosikymmenen olympialaisten kesäkisojen toiseksi paras maa Yhdysvaltoojen jälkeen. Ensimmäiset olympialaiset talvikisat alkavat Ranskan Chamonixissa 25. tammikuuta – tosin kisat julistetaan virallisiksi vasta seuraavana vuonna. Suomi on Norjan jälkeen kisojen toiseksi paras maa saavutettuaan neljä kulta-, kolme hopea- ja kolme pronssimitalia. Kisojen pikaluistelunäyttämöä hallitsee koko vuosikymmenen paras pikaluistelija Clas Thunberg, joka luistelee kolme kulta- ja kaksi hopeamitalia.

Suomi sijoittuu Pariisin olympiakisojen mitalitaulukossa kolmanneksi 14 kulta-, 13- hopea- ja 10 pronssimitalillaan. Paavo Nurmi on Suomen joukkueen ja koko kisojen ehdoton tähti, mutta myös muut suomalaiset menestyvät mainiosti. Yhdysvalloista vanhaan kotimaataan edustamaan saapunut suurjuoksija Ville Ritola on Nurmen loistava adjutantti neljällä kultamitalillaan, joista kaksi on henkilökohtaista (10 000 m ja 3000 m esteet). Maratonilla Albin Stenroos karistaa muut kannoiltaan ja 5-ottelussa Eero Lehtonen uusii Antwerpenin kisojen voittonsa, kuten Jonni Myyrä keihäässä. Loput kultamitalit tulevat painissa. Kalle Anttila ja Oskar Friman saavuttavat jo toiset kultamitalinsa, ja myös Edvard Westerlund ja Kustaa Pihlajamäki voittavat oman sarjansa.

Ensimmäinen marraskuuta 1923 perustettu Aero Oy pystyy nopeasti aloittamaan lentoliikenteen. Tallinnaan avataan säännöllinen lehtoreitti 20. maaliskuuta ja Tukholmaan 5. kesäkuuta. Lentoliikenteen keskuksena on Aero Oy:n vaatimaton lentoasema Katajanokan kärjessä Helsingissä. Lentokoneena on saksalainen Junkers S-13-tyyppinen kone, johon mahtuu kuljettajan lisäksi neljä matkustajaa ja joka yltää 120 km:n huippunopeuteen.

Leevi Madetojan oopperan Pohjalaisia kansaesityksestä 25. lokakuuta Suomalaisessa Ooperassa muodostui suuri menestys. Yleisesti todetaan, että nyt on syntynyt ensimmäinen täysipainoinen kotimainen ooppera. Artturi Järviluoman samannimiseen näytelmään perustuva ooppera valloittaa yleisön ja jää pysyvästi ohjelmistoon. Suomen kansallisoppeeraksi usein nimitetyssä Pohjalaisissa ilmenee Madetojan sävelkielen läheinen suhde pohjalaiseen kansanmusiikkiin. Onkin sanottu, että hänen tyylins suhtautuu yhtä kiinteästi pohjalaisiin kansansävelmiin kuin Sibeliuksen varhaisemman melodiatyylin Kalevalan runosävelmiin.

Vuosi 1924

Talviolympialaiset 1924

Kesäolympialaiset 1924

Pariisi 1924

Videot Pariisi 1924

Paavo Nurmi

Ville Ritola

Albin Stenroos

Eero Lehtonen

Jonni Myyrä

Kustaa Pihlajamäki

Kalle Anttila

Kalle Anttila paini kahdesti olympiakultaa

Oskar Friman

Edvard Westerlund

Clas Thunberg
http://fi.wikipedia.org/wiki/Clas_Thunberg


Julius Skutnabb
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julius_Skutnabb


Aero Oy
http://fi.wikipedia.org/wiki/Finnair


Leevi Madetoja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Leevi_Madetoja

Lähdeaineisto Kronikka 1900-1999 ISBN 951-35-6529-7

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti