lauantai 7. joulukuuta 2013

”Musta hevonen” presidentiksi



Lauri Kristian Relander

Suomi sai toisensa presidentinsä, kun Lauri Kristian Relander voittaa presidentinvaalin. Vaikka Relanderin poliittinen tausta on vahva, hänen voittoaan pidettiin yllätyksenä.
K.J.Ståhlbergin presidenttikauden päättyessä Suomessa joudutaan ensimmäisen kerran valmistautumaan hallitusmuodn määräämiin presidentinvaaleihin. Vaalien luonteeseen vaikuttaa huomattavasti se, että puolueiden odotuksista huolimatta Ståhöberg kieltäytyy asettumasta uudelleen ehdokkaaksi. Puolueet eivät osanneet varautua uuteen tilanteeseen. Porvarillisista puolueista vain edistyspuolue asettaa oman ehdokkaan, Suomen Pankin pääjohtaja Risto Rytin, muiden jättäessä ehdokkaan valitsemisen valitsijamiesten tehtäväksi. SDP valitsee ehdokkaakseen Väinö Tannerin ja kommunistit Matti Väisäsen. Valitsijamiesvaalien tuloksen selvittyä maalaisliitto asettaa ehdokkaakseen Viipurin läänin maaherran Lauri Kristian Relanderin, kokoomus Helsingin yliopiston rehtorin Hugo Suolahden ja RKP korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Karl Söderholmin. Vaali ratkeaa kolmannella äänestyskierroksella, kun ruotsalainen kansanpuolue antaa äänensä kielipoliittisesti maltillisena pidetylle Relanderille. Relander valitaan 16.helmikuuta tasavallan presidentiksi. Vaaleihin liittyneen monenlaisen taktikoinnin vuoksi Relanderin on vaikea vakiinnuttaa asemansa valotionpäämiehenä. Monet pitävät häntä keskinkertaisena kykynä, joka on tullut valituksi vain sen vuoksi, että politiikan raskassarjalaiset eivät olleet osallistuneet vaaliin.

Lauri Kristian Relander avaa Suomen ulkopolitiikassa uuden kauden: valtiovierailut. P.E.Svinhufvud oli käynyt valtionhoitajakaudellaan epävirallisella vierailulla Saksassa 1918, ja Mannerheim puolestaaan Ruotsissa ja Tanskassa, mutta ensimmäinen tasavallan presidentti K.J.Ståhlberg ei tehnyt yhtään valtiovierailua. Ståhäbergin ainoa valtiovierailu olikin Viron valtionpäämiehen Konstatin Pätsin käynti Helsingissä keväällä 1922. Relander tekee ensimmäisen valtiovierailun Viroon 21. toukokuuta ja Ruotsiinkin hän matkustaa jo 19. kesäkuuta. Seuraavana vuonna valtiovierailut jatkuvat 21. kesäkuuta Relander lähtee valtiovierailulle Latviaan ja 2. lokakuuta Norjaan ja Tanskaan.

Kirjailija Teuvo Pakkala kuolee 7. toukokuuta 62-vuotiaana. Pakkala aloitti kansankuvaajana ja kirjoitti kaksi huomattavaa romaania Oulun köyhän kansan elämästä: Vaaralla (1891) ja Elsa (1894). Myöhemmin hän alkoi tietoisesti uudistaa tyyliään ja löysi omaksi alueekseen novellin. Novellikokoelmat Lapsia (1895) ja Pikku Ihmisiä (1913) ovat korkeatasoisinta suomalaista kerrontaa ja vakiinnuttavat Pakkalan aseman lasten kuvaajana. Pakkalan huvinäytelmistä on tunnetuin Tukkijoella (1899), josta on tullut Suomen suositui ja eninten esitetty teatterikappale.

Presidentin vaalit 1925

K.J.Ståhlberg

Kaarlo Juho Ståhlberg

K.J.Ståhlberg

Ståhlberg, Kaarlo Juho

Demokratian kulku

Ensimmäinen presidentti astuu virkaansa 1919
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ensimmainen_presidentti_astuu_virkaansa_1919_626.html#media=638

Ståhlbergin hautajaiset

Lauri Kristian Relander

Relander, Lauri Kristian

Lauri Kristian Relander

Teuvo Pakkala

Tukkijoella (vuoden 1951 elokuva)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukkijoella_(vuoden_1951_elokuva)

Kansankomedia kahdet kasvot - menestys ja maineen menetys
http://www.parkkinen.org/pakkala.html

Tukkijoella – Siiponjoella
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2008/11/tukkijoella-siiponjoella.htm

Vuosi 1925
http://fi.wikipedia.org/wiki/1925

Lähdeaineisto Kronikka 1900-1999 ISBN 951-35-6529-7

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti