torstai 28. marraskuuta 2013

Tasavaltainen hallitusmuoto

K.J.Såhlberg - Suomen ensimmäinen presidentti

Liittoutuneiden tärkein ehto Suomen tunnustamiselle on uuden eduskunnan valitseminen. Ranska katkaisi dipolomaattisuhteet Suomeen, kun monarkistinen suuntaus näytti olevan voitolla. Valtiomuototaistelu on hajottanut vanhasuomalaisen puolueen 1918 kuningasmielisten muodostamaan Kansalliseen kokoomuspuolueeseen ja tasavaltaa kannattaneiden, osin nuorsuomalaisten perustamaan Kansalliseen edistyspuolueeseen. Syksyllä 1918 Väinö Tannerin johtama uudelleen elpynyt sosiaalidemokraattinen puolue sanoutui irti vallankumouslinjasta. Helmikuun lopussa valtionhoitaja C.G.E. Mannerheim hajottaa tynkäeduskunnan. Itsenäisyyden ajan ensimmäisissä eduskuntavaaleissa maaliskuun alussa sosiaalidemokraatit saavat 80 edustajaa, kristillinen työväenpuolue 2 edustajaa, tasavaltalaiset edistyspuolue ja maalaisliitto 26 ja 42 edustajaa, osin monarkistinen RKP 22 paikkaa ja monarkistinen kokoomus 28 paikkaa. Tasavaltalaiset vaativat uuden hallituksen muodostamista ja marraskuussa 1918 istunut professori Lauri Ingmanin johtama hallitus eroaa 17. huhtikuuta, kun Kaarlo Castren muodostaa edistyspuolueen, maalaisliiton ja RKP:n edustajien hallituksen. Ranska on jo helmikuussa palauttanut dipolomaattisuhteet Suomeen, ja toukokuun alussa Engöanti ja Yhdysvallat tunnustavat Suomen itsenäisyyden. 21. kesäkuuta eduskunta hyväksyy tasavaltaisen hallitusmuodon ja valitsee 25. heinäkuuta tasavallan presidentiksi hallitusmuodon pääarkkitehdin K.J.Stählbergin 143 äänellä. Mannerheim sai 50 ääntä. Suomen kansainvälinen asema vakiintuu, ja syksyyn mennessä Suomi solmii diplomaattisuhteet Baltian maiden, Puolan, Italian, Espanjan, Alankomaiden ja Japanin kanssa. Valkoisen Venäjän kanda on, että Suomen kysymyksen ratkaisu kuuluu Venäjän perustuslakia säätävälle kansalliskokoukselle.

Keväällä 1919 Neuvosto-Venäjä on valkoisten kenraalien ja interventiojoukkojen puristuksessa. Aunuksen retki kiristää Suomen ja Neuvosto-Venäjän suhteita. 18. kesäkuuta valtionhoitaja C.G.E. Mannerheim ja venäläinen Helsingissä majaileva valkoinen kenraali Nikolai Judenits tekevät Pietarin valtaamisesta sopimuksen. Suomessa ajatus ei kuitenkaan saa laajempaa kannatusta, sillä länsivallat eivät kesällä kannata inteventiopolitiikkaa. 12. heinäkuuta Suomi ilmoittaa, että se ei tule osallistumaan Pietarin valtaukseen. Asia vaikuttaa myös presidentinvaalin lopputulokseen, sillä vasemmisto ei mitenkään taivu valkoisen Suomen ja inverventiopolitiikan kannattajan taakse. Mannerheimin takana olevan Castrenin hallitus eroaa, ja tilalle tulee Juho Vennolan hallitus. Mannerheim matkustaa Pariisiin ja Lontooseen edistämään Pietarin valloitusta. Judenitsin joukot etenevät lokakuussa Pietarin edustalle ja 28. lokakuuta Mannerheim lähettää presidentti Ståhlbergille avoimen kirjeen, jossa hän pyytää Suomea osallistumaan Pietarin valloitukseen. Presidentti hylkää ajatuksen, sillä liittoutuneet eivät takaa Suomen asemaa Neuvosto-Venäjän kukistumisen jälkeen. Valkoinen Venäjä ei itsenäisyyttä tunnusta. V.I.Leninin mukaan Suomen interventio lokakuun keskivaiheilla olisi riittänyt Neuvosto-Venäjän kukistumiseen, mutta 21. lokakuuta Leo Trotsin johtama puna-armeija lyö Judenitsin.

Aunuksen retkikunta

Vapaussota ja Aunuksen retki

Vuosi 1919

Ensimmäinen presidentti astuu virkaansa

Aktivistit ja Andersson

Yle Arkisto 1919

Ståhlbergin virkaanastujaispuhe

Ståhlberg loi tasavallan muodot


Lähdeaineisto Kronikka 1900-1999 ISBN 951-35-6529-7

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti