lauantai 5. lokakuuta 2013

Bobrikovista diktaattori


Kansanjoukko saattamassa Päivälehden päätoimittajaa Eero Erkkoa toukokuussa 1903, kun hänet karkotettiin maasta. Erkko matkalla Helsingin rautatieasemmalla junalla Turkuun ja sieltä laivalla Tukholmaan.

Suomalaisten vastarinta ja etenkin kevään 1902 kasakkamellakka hermostuttivat Bobrikovia. Napina oli muuttumassa kapinaksi. Hän oli jo aikaisemmin vaatinut poikkeusvaltuuksia suomalaisten vastustuksen takia, mutta ministerivaltiosihteeri V.K. Von Olehwe halusi pitää ohjakset Pierarissa ja vastusti Bobrikovia. Plehwe nimitettiin 1902 Venäjän sisäministeriksi, jolloin hänen kiinnostuksensa Suomea kohtaan väheni, ja kasakkamellakan jälkeen Bobrikov saikin tahtonsa lävitse. Koviin otteisiin vastattiin kovemmin ottein.

Keisari vahvisti 9. huhtikuuta 1903 diktatuuriasetuksena tunnetun määräyksen tooimenpiteistä ”valtiollisen järjestyksen ja yleisen rauhan säilyttämiseksi Suomessa”. Kenraalikuvernööri sai oikeuden suorittaa kotitarkastuksia ja sulke kauppoja sekä tehtaita. Hän sai myös oikeuden vangita ja karkottaa maastahenkilöitä, joita hän piti vahingollisina. Tätä oikeutta Bobrikov ryhtyi välittömästi käyttämään.

Ensimmäisenä karkotusmääräyksen saivat 22. huhtikuuta 1903 V.M. Von Born, Carl Mannerheim, Jonas Castren, Eugen ja Reguel Wolff sekä Wentzel Hagelstam, ja monet muut vastarintajohtajat karkotettiin vielä samaan kevään aikana. Kaikkiaan lähtömääräyksen sai 43 henilöä ja lisäksi 10 kuljetettiin Venäjälle. Suurin osa karkotetuista asettui Tukholmaan, josta oli vilkkaat yhteydet kotimaahan. Ruotsin hallitus tosin yritti Venäjän painostuksesta hillitä suomalaisten maanpakolaisten toimintaa, mutta se ei halunnut ryhtyä rajoituksiin.

Karkotusaika jäi melko lyhyeksi, sillä syksyn 1904 vaalien jälkeen keisari salli valtiopäivämiehiksi valittujen paluun. Kun ensimmäiset karkotutetut saapuivat 5. joulukuuta 1904, kymmentuhantinen kansanjoukko kuljetti heitä riemusaatossa ympäri räntäsateen piiskaamaa Helsinkiä. Muutkin saivat tammikuussa 1904 luvan palata.


Lähdeaineisto Suomi kautta aikojen ISBN 951-8933-X

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti